torstai 10. lokakuuta 2013

Hautalyhtyjä Töölönlahdelle

Illat hämärtyy ja varjot pitenevät.
Suuntaan kulkuni kohti rantaa,
jalat hiekkaan upotan.

Kädessäni on paperilyhty,
sen sisällä kynttilä
ja huulillani hymy surumielinen.

Kun pääsen veden rajaan,
sytytän kynttilän
ja lyhdyn lasken veteen,
vietäväksi aaltojen.

Katson hautalyhtyä hiljaa,
kädet liitän yhteen
ja taivaan enkeleiltä
näin pyydän rukoillen:

Antakaa hänen sielunsa
rauhan maahan matkata.

***

Tuo tuli mieleeni eilen illalla kävellessäni kotiin kuoroharjoituksista. Teksti muokkaantui hieman, mutta sitä mukaa, kun lisää tulee, kirjoittelen sitä ylös johonkin ja lopullisen version siitä sitten tänne. Tästä tulee kai Duo Puolimielen ensimmäinen oma biisi, jos vain innostusta riittää molemmilla.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Pariisin Kevät - Odotus

Noin kolme vuotta sitten tämä tyttö kuuli radiosta Pariisin Kevät -nimisen bändin biisin nimeltä "Tämän kylän poikii". Reaktioni kyseiseen biisiin silloin oli vain naureskelu, että "kuka typerys uskaltaa kertoa biisissä äidilleen, ettei ole ottanut lääkkeitään?". Naureskelu loppui kuitenkin siihen, kun kuulin kaverini kertovan, että kyseinen bändi on oikeasti hyvä ja on niillä muitakin biisejä. Vuosi sitten julkaistun albumin "Kaikki on satua" radiossa kesäaikaan soinut sinkkubiisi "Kesäyö" saikin minut ihastumaan bändiin enemmän ja Arto Tuunelan unenomainen, persoonallinen ääni iskostui mieleeni myös.

Nyt Pariisin Kevät on julkaissut jo neljännen levynsä nimeltä "Jossain on tie ulos", jolta on ensimmäiseksi sinkuksi julkaistu biisi "Odotus"




Itse kuulin ensimmäisen kerran tänä aamuna töissä ollessani biisin radiosta ja se sai minut höristämään korviani (enkä ole varmaankaan ainoa): kyseisen biisin alun kitarariffi toi vahvasti mieleeni erään toisen, samankuuloisen biisin. Muutama vuosi sitten julkaistulta Vesterisen albumilta "Jönköping" biisissä "Mitä tapahtui Hokkasen Timolle?" on melko samankuuloinen alku kuin tässä Pariisin Kevään biisissä.

Biisistä sen verran, että tykkään sanoituksista ja melodiasta todella paljon niin kuin "Kesäyössäkin" tykkäsin ja Arto Tuunelan ääni on yhtä unenomainen ja mieleenpainuva kuin aiemminkin ja bändin tunnistaa.

Video onkin sitten sellainen, että sain katsoa sen ainakin pari kertaa läpi ennen kuin sen tarina aukesi minulle ja joku videota kommentoinut sanoi videon noudattavan biisin lyriikoita. Pakko myöntää, että tein saman havainnon itsekin, tosin en pitänyt vampyyritytöstä niin paljon, koska vampyyri-idea alkaa olla loppuukaluttu populäärikulttuurissa myös Suomessa ja tyttö muistutti mielestäni hieman Twin Peaksissa Laura Palmeria näytellyttä Sheryl Leetä.

Arvioksi videolla antaisin tähtiä kolmesta viiteen, koska olisin ehkä toivonut jotain mieleenpainuvampaa tai en ehkä niin suorasti biisiä lainaavaa videota. Vaikka harvemmin kyllä tehdään videoita, jotka noudattaisivat biisin lyriikoita tällä tavalla kuin tässä Pariisin Kevään videossa on tehty.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Syksyisiä kuulumisia...

Meillä ei ole muuta,
ei muuta kuin vähän rehellisyyttä.
Alastomuus hiekkaa,
sen vapaus tuulen kiusaamaa.

Meillä ei ole muuta,
ei muuta kuin vähän kärsivällisyyttä.
Ajattomuus leikkii ajatuksen valolla.

Laulut puhuu rakkaudesta,
laulut suulla suuremmalla
Laulut kaipaa, laulut etsii
Laulut tekee tekojaan

Ja muistin marmoriin on kaiverrettu sanoin
"Haluan sinua", muuttumista lähteeksi
Ja muistin marmoriin on kaiverrettu kuvin
"Olet taloni, lämmin sateen keskellä"

Ja me lennämme surujemme poikki,
ei meillä ole muuta

Meillä ei ole muuta,
ei muuta kuin vähän mielettömyyttä
Ajatus on leikki,
kosketus kuin tulessa

Meillä ei ole muuta,
ei muuta kuin vähän hiljaisuutta
Luvuttomat päivät virtaa toistensa lomaan

Minä tulen talvitietä
liian vähän rinnassani
Liettehiä povella
Ja haaveissa puhdasta kultaa

Ja muistin marmoriin on kaiverrettu sanoin
"Haluan sinua, muuttumista lähteeksi"... x2

Ja me istumme haaveillen vanhuudesta,
ei meillä ole muuta.

(CMX - Marmori)

Olin jo ehtinyt tottua siihen, ettei aamuisin tarvitse paksua takkia, mutta tänään huomasin, että syksy tulee sittenkin. Ja tuo yllä oleva biisi sopii syksyyn paremmin kuin hyvin, ehkä talveenkin.

CMX:n lyriikoissa on sellaista talven harmautta ja melankoliaa, mutta myös kauneutta, runollisuutta, vaikka A.W. Yrjänä ei olekaan paras mahdollinen livelaulaja. Mutta hienoja lyriikoita mies kirjoittaa ja hienoja runoja, vaikka en muista lukeneeni kuin muutaman teoksesta "Arcana".

Loppukesän tunnelmia en ehtinyt postata, vaikka silloin ehti olla mm. Musen keikka ja Helsingin Laulun kanssa olin keikalla ensin Art Goes Kapakan kuorojen kierroksella ja viikkoa myöhemmin Taiteiden yössä sekä viikko sitten Tallinnassa kuoroleirillä, jossa laulaminen oli viikonlopun ajan todella intensiivistä. Lauloimme joululauluja, jotka ovat soineet sen jälkeen päässä enemmän tai vähemmän ja olen yrittänyt siedättää itseni joululaulusta "Varpunen jouluaamuna". Kyseisen laulun sovitus sai minut kyyneliin Tallinnassa ja pari päivää senkin jälkeen, vaikka en ole koskaan aiemmin sitä laulaessani itkenyt. Tänä aamuna heräsin siihen, miten poikaystäväni unensa läpi mumisi kyseistä laulua saaden minut vain hymähtelemään.

Perustimme kesällä myös poikaystäväni, Helsingin Laulun varajohtajan ja bassoviskaalin, kanssa duon, joka teki debyyttikeikkansa sisareni rippijuhlissa. Me olemme Duo Puolimieli, mutta saa nyt nähdä, vakiintuuko tuo nimi lopullisesti meille ja missä vaiheessa ehdimme harjoitella lisää. Olemme soitelleet yhdessä covereita mm. CMX:ltä ja Eppu Normaalilta sekä poikaystäväni kaverin yhtä biisiä, josta pidän hyvin paljon sanoitukseltaan. Suunnitelmissa olisi kirjoittaa omiakin biisejä, joista yhdelle minulla on jo nimi valmiina: "Hautalyhtyjä Töölönlahdelle".

Näihin kuulumisiin ja alla olevaan kuvaan kissastani ja kynttilästä viime syksyltä päätän tämän blogimerkintäni tällä kertaa ja käperryn lämpimän peiton alle nukkumaan. Yritän tässä päivitellä taas sitä mukaa, kun ideoita tulee.



maanantai 1. heinäkuuta 2013

Rock The Beach 2013

Kesäkuun loppupuoli meni lomaillessa ja pääsin kuin pääsinkin talkoolaiseksi tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyille Rock The Beach-festareille. Paikkana festarille toimi suosittu Hietaniemen uimaranta, tuttavallisemmin Hietsu, jossa olen joskus aiemminkin käynyt, mutta siitä on aikaa.

Toimin talkoolaisena kolme päivää ja sain palkkioksi kolmn päivän rannekkeen, jonka kävin vaihtamassa heti, kun rannekkeenvaihtopiste porteilla aukesi keskiviikkona. Keskiviikko oli myös ensimmäinen päiväni talkoolaisena, kiitos sen, että olin saanut vaihdettua yhden työvuoroistani sille päivälle. Ja keskiviikko taisi olla myös ainoa sellainen päivä, jolloin halusin käydä katsomassa bändejä :)

Ensimmäinen esiintyjä Radio Rock-lavalla oli Jätkäjätkät, joihin rap-artisti Asa kuuluu. Olen kuunnellut Asan tuotantoa jonkin verran ja tykännyt herran biiseistä, joissa on kantaa ottavia sanoituksia ja taustalla käytetty mitä erikoisimpia soittimia. Nyt Jätkäjätkien esiintyessä en hirveästi kiinnittänyt huomiota soittimiin, lähinnä vain fiilistelin biisejä.

Muutamia kuviakin tuli otettua ennen kuin suuntasin kulkuni uimarannan toisessa päässä sijaitsevalle Nokia Musiikki-lavalle, jonka ensimmäinen esiintyjä oli amerikkalainen All Time Low. Bändistä en tiedä sen enempää kuin nimen ja musiikki oli liian poppia omaan makuuni, mutta ATL:n poikien heittämät välispiikit jaksoivat naurattaa, samoin heidän flirttailunsa teinityttöjen kanssa.

Jätkäjätkät






All Time Low






ATL:n pojista en saanut huonon sijaintini vuoksi otettua niin tarkkoja kuvia, mutta kuitenkin muutaman.

The Gaslight Anthemin keikan onnistuin missaamaan, kiitos sen, että jäin odottamaan Billy Talentin keikan alkua. Mutta odottaminen kannatti, koska onnistuin pääsemään suht eteen ennen kuin kello tuli 17.50 ja Billy Talentin pojat nousivat lavalle aloittaen oman keikkansa "Devil In The Midnight Mass":illa. Sitä seurasi "Viking Death March", kuten viime vuonnakin, kun olin Billy Talentin poikia katsomassa ensimmäistä kertaa Helsingissä. Silloinkin olin suht edessä, mutta tällä kertaa sain huomattavasti paremman kuvasaldon pojista ja vältyin liialta tönimiseltä, sillä olin onnistunut pääsemään lavan vasempaan reunaan, jossa Ian D'sa, bändin kitaristi, soitti.

Rajoitetun soittoajan vuoksi Billy Talent ei soittanut kuin tunnin, mutta settiin mahtui kahden aiemmin mainitsemani biisin lisäksi seuraavat:

The Ex (josta en ollut edes alkuun varma, koska viimeksi en kuullut tätä Kaapelitehtaalla)
Love Was Still Around
This Suffering
Rusted From The Rain
Saint Veronika
Surrender (jonka Ben esitteli rakkauslauluna ja jonka aikana alkoi sataa. Sade ei kuitenkaan häirinnyt minua, koska päivällä oli järjettömän kuuma)
Stand Up And Run
Running Across The Tracks
Try Honesty
Devil On My Shoulder (aina yhtä mahtava kuten edellisellä kerrallakin... Lauloin mukana tällä kertaa täydestä sydämestäni)

Fallen Leaves
Surprise, Surprise
Red Flag


















Billy Talentin rumpali Aaron otti paitansa keikan ajaksi pois. Jäin odottamaan, tekisikö Ben samoin, mutta herra piti kuumuudesta huolimatta sinnikkäästi mustan paitansa päällä ja vitsaili yleisölle välispiikeissään.




"I got the devil on my shoulder..."






Green Dayta en päässyt katsomaan keskiviikkoillan päätteeksi, koska seisoin silloin narikassa vastaanottamassa ja antamassa ihmisille heidän tavaroitaan muutaman muun talkoolaisen kanssa. Onneksi en kumminkaan joutunut olemaan festarialueella puoli kahteen asti, muuten olisin joutunut ottamaan taksin kotiin Rautatientorilta nukkuvan poikaystävän ja ihmettelevän kissan luokse.

Torstaina raahauduin jälleen festarialueelle, tällä kertaa siivoamaan (siivous on ikävintä talkoolaishommaa, etenkin, jos pitää kerätä tarkkaan jokainen tupakannatsa maasta) ja puolessavälissä päivää meitä pyydettiin apuun roudaamaan seuraavana päivänä esiintyvän 30 Seconds To Marsin lavarakennelmia. Yllättävän hyvin se sujui isolla porukalla, tosin ihmettelimme, miksi bändillä oli mukanaan monta pahvilaatikkoa, joissa oli uimaleluja.

Perjantaina menin taas iltavuoroon, tosin sinä päivänä en ollut katsomassa bändejä, sillä festareilla ei ollut oikein mitään, mikä olisi minua kiinnostanut. Siivosin koko loppuillan ranta-aluetta ja pääsin katsomaan 30 Seconds To Marsia, josta sain napattua muutaman kuvan. Bändi esitti pääasiassa kahden viimeisimmän albuminsa biisejä, mutta hyviltä "Love, Lust, Faith And Dreams:in" biisit kuulostivat. Ja Jared Leto oli rinnastettavissa U2:n laulusolistiin Bonoon puolipitkine hiuksineen ja mahtavine äänineen. Sain kylmiä väreitä muutamista biiseistä ja taisinpa liikuttuakin kyyneliin yhden kohdalla ja lauloin "The Kill:in" mukana, kun bändi soitti sen. Kunhan bändi saadaan seuraavan kerran Suomeen, aion mennä uudestaan paremmalla ajalla nauttimaan heidän keikastaan.

Ja tähän loppuun vielä pari hassua kuvaa, jotka eivät ole välttämättä mitään maailman tarkimpia, mutta joista kuitenkin saa selkoa, millainen show 30 Seconds To Marsilla oli.





Iso kiitos kaikille talkoolaisille sekä festarin järjestäneelle Live Nationille ja bändeille. Toivottavasti kyseinen festari järjestetään ensi vuonnakin. Talkoolaisena olemisessa oli yksi miinuspuoli nimittäin ranneke, joka ei meinannut pysyä kiinni verrattuna muihin festareihin, joiden ranneketta olen pitänyt joskus aiemmin.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Bloglovin'

Seuraa blogiani Bloglovin' in avulla

Joudun siirtämään blogini Bloglovin'-sivustolle, koska Google Reads lopetetaan. Tervetuloa seuraamaan blogiani sitä kautta :)

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Kesän odottelua

Lunta tulee taivaan täydeltä yhä, vaikka eletään maaliskuun puoltaväliä ja toivoisin, että kevät tulisi ja sen myötä taas ihana, lämmin kesä.

Kevään keikka-aikatauluista en ole vielä varma, mihin kaikkialle haluan mennä ja mihin varani riittävät, sillä aloitin tammikuussa uudessa kuorossa ja käytän ainakin muutaman arki-illan ensi kuusta eteenpäin esiintymällä muiden kuorolaisten kanssa. Kyseessä on kuoro nimeltä Helsingin Laulu. Kuulin kyseisestä kuorosta äidiltäni, jonka työkaveri laulaa siinä ja pienryhmässä nimeltä Jospa. Jospalla oli viime vuonna joulukuussa joulukonsertti, jota äitini oli kuuntelemassa ja kun oli puhetta kyseisestä kuorosta, jätin siihen hakemuksen, kävin koelaulussa ja nyt olen ollut kohta kaksi kuukautta koeajalla. Harjoittelulle yritän löytää aikaa aina, kun jaksan, vaikka viikonloput reissaan välillä Keravalle. Nytkin viikonloppuna olen menossa taas sinne Oskua tapaamaan.

Rock The Beach julksiti eilen lisää esiintyjiä ja kun eilen illalla töiden jälkeen sain tiedon uusista kiinnityksistä, kiljuin ainakin 10 minuuttia kuin pahainen teinityttö. BILLY TALENT TULEE ROCK THE BEACHIIN KESKIVIIKKONA! Siinä on jälleen yksi hyvä syy hakea kyseiselle festarille talkootöihin ja yrittää päästä näkemään jo toisen kerran mahtava bändi, vaikka keskiviikkona Hietaniemen uimarannalla soittaa myös Green Day ja Jätkäjätkät, jotka haluaisin myös nähdä. Talkoolaisten hakuaika alkaa huomenna, niin kerrottiin Rock The Beachin sivustolla, kun kävin sitä lukemassa. Aikatauluja ei olla vielä sen tarkemmin julkistettu, mihin aikaan Billy Talent soittaa, mutta onhan kesäkuuhunkin vielä aikaa.

Haaveeni olisi myös joskus tulevaisuudessa saada haastattelu Beniltä, vaikka en ole ammatiltani edes toimittaja, mutta haluaisin kysellä herralta ylipäätään elämästä ja Billy Talentin lyriikoista yms. Olen kyseisestä tilanteesta nähnyt joskus unta, mutta aika näyttää, toteutuuko tuo haave joskus tosielämässäkin.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Devil On My Shoulder

As I get closer,
My dreams get farther.
I climb that ladder
but you kick it over.

Thirsty for water,
You give me vinegar.
When I drink your medicine,
it just makes me sicker.

I dug a hole so deep,
I'm gonna drown in my mistakes
Can't even sell my soul
'Cause it ain't worth shit to take.

I got the devil on my shoulder,
And I just can't sink any lower.
The hounds of Hell are getting closer.
I got the devil on my shoulder.

Follow the rainbow,
my lucky omen.
There ain't no pot of gold,
just copper tokens.

I found the key to life,
the lock was broken.
All my accomplishments
Are best left unspoken.

I dug a hole so deep,
I'm gonna drown in my mistakes
Can't even sell my soul
'Cause it ain't worth shit to take.

I got the devil on my shoulder,
And I just can't sink any lower.
The hounds of Hell are getting closer.
I got the devil on my shoulder.

My horror-story is nearly over.
I said "I'm sorry", but I was sober.
I beg for mercy from my infernal friend,
The one that drops the nails into my coffin.

I got the devil on my shoulder.
I got the devil on my shoulder.

I got the devil on my shoulder,
And I just can't sink any lower...

(Billy Talent)

Piti postata jo viime vuoden puolella merkintä siitä, että Anna K:hon, kantakaraokepaikkaani, on saatu uusia biisejä, mm. tuo yllä oleva Billy Talentin biisi, jossa on mielettömät kitarariffit (Ian D'sa on loistava kitaristi) ja jota on muuten ihan mahtavaa laulaa. Nyt otan vahingon takaisin ja kirjoittelen taas hieman kuulumisia.

Yksi syy, miksi valitsin Billy Talentin biiseistä juuri tuon, on se, että sen lyriikat muistan edes jollain tavalla ulkoa. Yksikään toinen biisi ei ole jäänyt minulle kyseiseltä bändiltä niin hyvin päähän, vaikka pitää kyllä myöntää, että tykkään kovasti kyseisestä bändistä nähtyäni heidän keikkansa viime vuonna. Voisinpa sanoa itsekin, että piru istuu välillä omalla olkapäälläni ja kuiskuttelee kaikkea kiellettyä korvaani :D

Suunnitelmia tälle vuodelle ei vielä ihan tarkkaan keikkojen suhteen ole. Haluaisin ensi viikolla katsomaan Olavi Uusivirtaa ravintola Allotriaan Vallilaan, mutta saa nähdä, onko minulla ja Oskulla viitseliäisyyttä ja rahaa lähteä kyseiseen tapahtumaan, koska seuraavana iltana pidän tuparit. Kesällä taas olisi vuorossa Muse, jonne olen menossa kaveripariskuntani kanssa. Ja tietysti Rock The Beachin uusia kiinnityksiä odottelen innolla, kun niitä julkaistaan lisää huomenna.

Uuden musiikin kilpailujen alkuerät pidettiin kuukausi sitten. En kyseistä kilpailua seurannut, mutta yhden biisin sieltä olen kuullut jo useammin kuin kerran ja tykännyt, vaikka kyseinen biisi putosikin jatkosta. Kyseinen biisi on Atlético Kumpulan "Paperilyhty", joka sai ainakin minut hyvälle tuulelle, kun kuulin sen. Ehkäpä postailen kyseisestä bändistä hieman enemmän tietoa myöhemmin...